Maailman tarkastusvirastot ovat tehneet yhteistyötä ympäristöpolitiikan toimeenpanon vaikuttavuuden arvioinnissa jo yli 30 vuoden ajan. Yksi keskeinen yhteistyömuoto ovat rinnakkaistarkastukset, joissa eri maat arvioivat yhteisesti sovittua tavoitetta omista kansallisista lähtökohdistaan.

Yhteisen meren suojelu vaatii kansainvälistä yhteistyötä, joten VTV arvioi jo vuonna 2001 yhdessä muiden alueen maiden kanssa Helsinki-komission Itämeren suojelusuositusten(siirryt toiseen palveluun) toimeenpanoa. Sittemmin yhteistyötä on tehty niin luonnonsuojelua kuin päästökauppaakin koskevissa tarkastuksissa.

Tarkastusvirastojen INTOSAI Working Group on Environmental Auditing (WGEA) -ympäristötyöryhmän(siirryt toiseen palveluun) piirissä on kehitetty myös menetelmiä ja lähestymistapoja esimerkiksi kansainvälisen ilmastorahoituksen, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tai politiikkajohdonmukaisuuden arvioimiseen. Muiden maiden kokemuksista saatu oppi on arvokasta oman tarkastustyön kehittämisessä.

Tämän vuoden YK:n ympäristöpäivän teemana on ilmastonmuutos. Vielä kymmenen vuotta sitten aihetta tarkastettiin pääosin globaalissa pohjoisessa ja etupäässä päästövähennysten näkökulmasta. Sittemmin ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tulleet konkreettisemmiksi kaikkialla maailmassa, ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen on noussut vahvasti tarkastusten agendalle – myös globaalissa etelässä. Yli viisikymmentä maata kattanut sopeutumistarkastus(siirryt toiseen palveluun) keräsi runsaasti osallistujia niin kehittyvistä maista kuin pienistä saarivaltioista.

Samalla ymmärrys luonnonjärjestelmien monimutkaisuudesta on kasvanut. Tämä edellyttää systeemistä lähestymistapaa ja pitkän aikavälin tarkastelua. Esimerkiksi viimeaikaiset tutkimustulokset Atlantin meridionaalisen kiertoliikkeen (AMOC) muutoksista osoittavat, että tulevaisuus voi kehittyä useaan suuntaan. Samalla kun varaudumme kuumenevaan ilmastoon, on otettava huomioon myös skenaariot, jotka voivat pitkällä aikavälillä vaikuttaa Pohjois-Euroopan ilmastoon viilentävästi.

VTV johti vuosina 2020–2025 aktiivista WGEA-ympäristötyöryhmää. Suomi nosti puheenjohtajakaudellaan keskiöön politiikkajohdonmukaisuuden. Tuotimme tarkastajille esimerkiksi materiaalia, jossa kannustettiin ottamaan huomioon ilmastotoimien mahdolliset haittavaikutukset luonnon monimuotoisuudelle(siirryt toiseen palveluun). Toisaalta esimerkiksi luontopohjaiset ratkaisut hyödyttävät kumpaakin tavoitetta. Julkisten varojen tuloksellisen käytön näkökulmasta on olennaista, ettei yhtä tavoitetta edistetä toisen kustannuksella, vaan ratkaisuja tarkastellaan kokonaisuutena.

Laaja ClimateScanner-arviointi(siirryt toiseen palveluun) osoittaa myös, kuinka paljon kehitettävää vielä on: yhdeksän maata kymmenestä ei tiedä, kuinka paljon ne käyttävät varoja ilmastonmuutoksen hallintaan. Ilman tätä tietoa on vaikea arvioida toimenpiteiden tuloksellisuutta tai kohdentaa rahoitusta vaikuttavasti.

VTV:n puheenjohtajakauden visiona oli innovatiivinen ympäristötarkastus. Pyrimme edistämään tätä kehittämällä uusia toimintamalleja. Otimme käyttöön ketterän tarkastusklinikan, palkitsimme parhaita käytäntöjä yleiskokouksessa ja vahvistimme viestintää ja yhteistyöverkostoja esimerkiksi YK-ohjelmien ja kehityspankkien kanssa.

Globaalit ympäristöhaasteet eivät ratkea kansallisissa siiloissa, kuten ei niiden tarkastaminenkaan. Siksi kansainvälinen yhteistyö ei ole vain hyödyllistä, vaan välttämätöntä – myös ympäristöpäivän jälkeen.