Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan kehysjärjestelmää ole tällä hallituskaudella hyödynnetty täysimääräisesti, kun valtiontalouden säästötoimia on tehty. Jo hallituskauden alussa kehysrajoitteen ulkopuolelle jäi merkittäviä menoja – hallituksen investointiohjelma ja Ukrainalle annettu tuki – joiden määrää hallitus on päätöksillään voinut lisätä ilman rajoitetta.

Lisäksi kehystasoa ei ole täysimääräisesti laskettu vastaamaan hallituskauden aikana tehtyjä, talousarviomäärärahoihin kohdistuvia menosäästöjä. Näin vain osa säästöistä on pienentänyt menotasoa, ja loput säästöistä on vapauttanut tilaa muiden menojen kasvulle kehyksessä.

VTV:n tarkastukseen on koostettu seuraavaa hallituskautta ennakoiden havaintoja, miten pääministeri Petteri Orpon hallitus on käyttänyt kehysjärjestelmää. Kehysjärjestelmä on väline, jolla hallitus ohjaa menopolitiikkaansa. Nykyinen hallitus on kautensa aikana tavoitellut merkittäviä menosäästöjä, joiden tarkoituksena on ollut hillitä velkaantumista ja valtiontalouden alijäämää.

VTV on seurannut kehysjärjestelmää, julkisen talouden suunnitelmaa ja hallituksen finanssipolitiikkaa säännöllisesti osana finanssipolitiikan valvontatehtäväänsä. Kansallisen finanssipoliittisen lain uudistuksen kautta valvontatehtävä siirtyi Talouspolitiikan arviointineuvostolle vuoden 2026 alussa. VTV kuitenkin tarkastaa edelleen finanssipolitiikan tietoperustaa ja ohjausvälineitä sekä vastaa valtiovarainministeriön ennusteiden jälkikäteisarvioinnista.